13. 10. 2017, 15:36

Runoilija Karel Hynek Mácha ja tšekkiläinen “vappu“

Tšekkiläinen romantiikan kirjailija ja runoilija Karel Hynek Mácha on kotimaassaan pidetty mestarina ja klassikkojen klassikkona. Máchan teoksia on myös käännetty muihin kieliin, mutta jostain syystä hänen säkeistönsä eivät kuulu Suomeen asti. Haluaisin parantaa tätä ainakin vähän yhdellä lyhyellä artikkelilla.
976379_karel-hynek-macha-v0

Mácha eli 1800-luvun alussa ja vaikka hänen elämänsä ei kestänyt kovin kauan, hän ehti muuttaa oman ajan kirjallisuutta ja jätti lähtemättömät jäljet sekä Tšekin kirjallisuuden historiaan että kulttuuriin.
Hänen teoksiinsa kuuluu romaaneja, novelleja ja kirjeitä, mutta selvästi merkittävin teos on balladimainen runo Máj. Sen nimi on vanha nimitys toukokuulle. Tarina kertoo rosvo Vilémistä, joka on tuomittu kuolemaan. Hän tappoi oman isänsä, koska tämä vietteli Vilémin tyttöystävän. Vilém odottaessaan kuolemanrangaistusta pohtii elämän merkitystä, kuolemaa ja syyllisyyttä, jota hän ei tunne. Runo sisältää paljon kuvauksia keväisestä luonnosta. Kevättä on pidetty rakkauden aikana ja kaikilla elävillä olennoilla on oma rakas puoli. Paitsi päähahmoilla. Heillä on vain murheita oman rakkauden menettämisestä ja elämän lyhyydestä. Lopussa Vilém on teloitettu ja viimeisessä runon kohdassa kuuluu myös runoilijan ääni, joka huutaa päähahmojen nimet ja niiden jälkeen lisää vielä oman. Tämä usein tulkitaan niin, että runoilija näkee Vilémin kuolemassa oman nuoruuden päättymistä. Vaikka Máj kertoo suurelta osin surullisista asioista, monille lukijalle jää nykyään mieleen sen rakkausaihe.
Máj ilmestyi vuonna 1836, jolloin kansallinen herääminen oli juuri vahvassa asemassa ja kirjallisuudessa pidettiin hyvänä kaikkea, mitä edusti tšekkiläisyyttä. Teoksien piti kertoa positiivisista asioista, parhaassa tapauksessa tšekkiläisten hyvästä luonteesta, ja päättyä hyvin. Máj ei täyttänyt näitä kriteereitä kovin hyvin ja siksi se herätti aikoinaan vastenmielisyyttä. Kieliasu oli arvosteltu hyvin, mutta Máchaa neuvottiin kirjoittamaan jostain muusta kuin kuolemasta ja teloituksesta. Romanttinen sankari silloin ei saanut ymmärrystä, mutta sai ainakin alkunsa. Uuden tuonti on usein hankalaa.
Máchan ihailemisen aalto tuli vasta muutama vuosikymmentä myöhemmin, kun yksi kirjailijoiden ryhmä, nimitti itsensä Májin mukaan ja jatkoi Máchan aloittamaa matkaa. Siitä lähtien monet muut kirjailijat ja taiteilijat alkoivat viitata häneen eri tavoin ja perinne lähti liikkeelle.
Ensimmäisenä toukokuuta Tšekissä vietetään rakkauden päivä ja kai jokaiselle silloin tulee mieleen Májin ensimmäinen säkeistö, joka alkaa sanoilla ”oli myöhäisilta – ensimmäinen toukokuuta – ilta toukokuuta – oli rakkauden aika”. Pariskunnat käyvät sinä päivänä suutelemassa Máchan patsaan luona, joka seisoo kauniissa puistossa Prahan keskustassa. Máchan perintö koskee paitsi kirjallisuutta ja kalenteria myös luontomatkailua ja maantiedettä. Koko eräästä alueesta pohjois-Tšekissä sanotaan, että se on Máchan lääni, koska juuri sinne runoilija sijoitti Májin tarinan ja hän itsekin vaelsi siellä usein. Läänin tunnetuin nähtävyys on Máchan järvi, jonka yläpuolella kohoavat linnan rauniot, mikä vahvasti muistuttaa maisemia romanttisista maalauksista.
Voidaan sanoa, että Mácha eli romanttisen sankarin kaltaisen elämän ja hänen kohtalonsakin oli sellainen. Hän piti matkustamisesta ja kulki paljon jalan – hän meni muun muassa kävellen Prahasta Venetsiaan. Mácha kuoli vuonna 1836 25-vuotiaana koleraan, sen jälkeen kun auttoi eräässä kylässä sammuttamaan tulipaloa ja joi likaista vettä. Kuolema otti hänet omakseen kuukausi ennen häitä.
Májin ensimmäinen englanninkielinen käännös on vapaasti saatavilla netistä.
teksti: Zuzana Vorlíková